maanantai 20. heinäkuuta 2015

Koirien kanssa ihan metsässä

 
Sisu saamassa sylkyttelyä, Usva tutkimassa saaressa paikkoja ja Usva uimasilla


Mustikat kypsyy.. mikä oiva syy pakata eväsreppu, lapset ja koira veneeseen ja lähteä saareen. Tänään siis käytiin vähän veneleimässä perheen kanssa ja mukana reissussa oli tuo meidän Usva-neiti. Usva on meidän koirista sitä sarjaa ”nuoriso-osasto”. Usva sai juosta saaressa ja tutkailla jälkiä.. samalla kun koira juoksi sain kerättyä vähän mustikoita. Niin ei niitä siellä tosiaankaan ollut saari sinisenä. Mutta mikä parasta tuli oltua ulkona, lapset touhusi omiaan ja koira sai vapaata liikettä. Myös se, että Usva lähti kuljeksimaan itsekseen oli hyvä juttu. Sillä viime syksynä oli vielä sen verran arka ettei juurikaan lähtenyt kiertelemään vaan pyöri miltein jaloissa. Usva pääsi myös vähän uimaan vaikka aluksi olikin sitä mieltä ettei hän ui. Mutta hups, Usva veneestä veteen ja niinpä uida jukitti neiti perässä saareen.


Mikä oli siis hienoa niin Usva matkusti veneessä tosi nätisti, joten ehkä lähdetään uudestaankin :)


Pentujen kanssa ollaan nyt myös käyty nuuhkuttelemassa muuallakin tässä omalla tontilla. Eilen meillä oli mukana Sisu, kun käytiin tutkailemassa mustikkapaikkoja. Siellä se viipotti perässä. Yritettiin lapsille sanoa etteivät paijaisi metsässä, mutta mites kävi. Kun silmä vältti oli köllykkä sylissä :)


Ukkoa isäntä käyttikin sitten viisastuneena illalla vielä itsekseen ja ihan kivasti oli käynyt jo vähän katselemassa ympäristöä. Ei toki kovin kaukana.
 
Akan kanssa tutkailemassa metsää


Tänään kävin itse Akan kanssa tuossa vähän matkan päässä. Kivasti lähti katselemaan ympärilleen ja itse keräilin samalla vähän mustikoita. Mikä parasta pikku-koirat ovat saaneet juosta vapaana ja nuuhkutella metsän tuoksuja.


Tämä onkin kivaa aikaa. Saa itselle hetken metsässä oloa ja pennulle ”treeniä”. Mikä parasta on, että kun toistoja kertyy niin vähitellen pentu oppii luottamaan ja uskaltaa lähteä tutkimaan hajuja kauemmas pois näköetäisyydeltä. Siihenhän me pyrimme, totta kai

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti