Tänään
meidät tavoitti suruviesti.. Axeliinan kevään pentueesta
Outokumpuun lähtenyt Ilona-tyttönen on kuollut tapaturmaisesti 2.2.2016.
Osanottomme koko perheelle. Mikä lämittää mieltä tiedän, että
Ilona ei olisi voinut saada parempaa ja rakastavampaa perhettä. Iso
tassun jälki sydämessä <3
Muistoissamme
Kaatrasen
Ilona ” Martta”
16.5.2015
– 2.2.2016
”Näin
kuljen kanssasi ihminen,
sen pienen haihtuvan hetkisen,
kun
iltani koittaa ja matkani jää
kuule silloin pyyntöni pienoinen
tää.
Ilot, surut on kohdattu ne jakaen,
metsät ja polut
näin yhdessä kulkien,
siis kuuntele mun pyyntöni pienoinen,
vierelläin kuljethan matkani viimeisen.
Hiljaisuus valtaa
hämärän huoneen,
tuskaa sen tiedän minulle tuoneen.
Valo
kirkas häikäisee ikkunasta,
tuudittaa pientä koiralasta.
Rakas
koira valolta silmänsä sulkee,
tietämättään kohti taivasta
kulkee.
Hautakummun
alla nukkuu syvää unta,
ympärillä avautuu sateenkaaren
valtakunta.
Sydän
pieni sammui kesken leikin,
minne lienee enkelin siipi veikin.
Siellä ei varmaan kylmyys ja pelko paina,
elämä oli vain
lyhyt, lyhyt laina.
Kerran
on kuoltava parhaidenkin,
ystävän syliin tai kesken lenkin.
Yhdessä touhuttiin niitä ja näitä,
pelättiin teltassa
ukkossäitä.Kuukaudet
yhteiset taakse nyt jäädä saa
kun
kutsuu mua luokseen toinen maa.
Tuttuun pihaan sä päätit
elonretken.
Toivon - olisit vielä viipynyt hetken. ”