torstai 4. helmikuuta 2016

Suruviesti

Tänään meidät tavoitti suruviesti.. Axeliinan kevään pentueesta Outokumpuun lähtenyt Ilona-tyttönen on kuollut tapaturmaisesti 2.2.2016. 

Osanottomme koko perheelle. Mikä lämittää mieltä tiedän, että Ilona ei olisi voinut saada parempaa ja rakastavampaa perhettä. Iso tassun jälki sydämessä <3


Muistoissamme
Kaatrasen Ilona ” Martta”
16.5.2015 – 2.2.2016




Näin kuljen kanssasi ihminen,
sen pienen haihtuvan hetkisen,
kun iltani koittaa ja matkani jää
kuule silloin pyyntöni pienoinen tää.
Ilot, surut on kohdattu ne jakaen,
metsät ja polut näin yhdessä kulkien,
siis kuuntele mun pyyntöni pienoinen,
vierelläin kuljethan matkani viimeisen.
Hiljaisuus valtaa hämärän huoneen,
tuskaa sen tiedän minulle tuoneen.
Valo kirkas häikäisee ikkunasta,
tuudittaa pientä koiralasta.
Rakas koira valolta silmänsä sulkee,
tietämättään kohti taivasta kulkee.
Hautakummun alla nukkuu syvää unta,
ympärillä avautuu sateenkaaren valtakunta.
Sydän pieni sammui kesken leikin,
minne lienee enkelin siipi veikin.
Siellä ei varmaan kylmyys ja pelko paina,
elämä oli vain lyhyt, lyhyt laina.
Kerran on kuoltava parhaidenkin,
ystävän syliin tai kesken lenkin.
Yhdessä touhuttiin niitä ja näitä,
pelättiin teltassa ukkossäitä.
Kuukaudet yhteiset taakse nyt jäädä saa
kun kutsuu mua luokseen toinen maa.
Tuttuun pihaan sä päätit elonretken.
Toivon - olisit vielä viipynyt hetken. ”




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti