Syksyn kokeiden tuloksia

Kaatrasen Vote (kesällä 2014)

Nytpä on hyvä hetki vähän muistella miten tämän kuluneen syksyn hirvenhaukku kokeet on mennyt. Startteja on ollut maltillisesti. Sissi eli Salopellon Iiris on startannut yhteensä 3 kertaa ja Kaatrasen Vote 5 kertaa. Usvaa vielä olla kokeissa käytetty.

Sissi kokeet

9.10.15 Polvijärvi Hirv-1 95 pistettä

23.10.15 Pielavesi Hirv-1 70.5 pistettä

6.11.15 Juuka Hirv-0 12,5 

Voten kokeet

14.10.15 Tuusniemi  Hirv-1 93,5 pistettä

21.10.15 Tuusniemi Hirv-1 95 pistettä (pitkäkoe)

7.11.15 Tuusniemi Hirv-3  58 pistettä

29.11.15 Tuusniemi Hirv-1 78,5 pistettä (pitkäkoe)

12.12.15 Kaavi Hirv-1 93,5 pistettä

Votella ois nyt kokeet kasassa ja viel pitäs H käydä jostain näyttelystä kalastelemassa.Niin voisi KVA arvoa hakea. Ihan onnistuneelta vaikuttaa tää Sissi ja Hupeliahon Roccan tuotos. Mun eka harjoittelu-kappale jämteissä.

Kaiken kaikkiaan syksy on mennyt hirvikoirien osalta kivasti. Hirvityöskentelyjä on tullut. Usvakin jo saanut pari haukkua tälle syksylle. Myös Sissi kevään pennut ovat näyttäneet merkkejä,että hirvet kiinnostaa. Kaikki pennut ovat nyt maailmalla kun Akkakin lähti tänään Janin mukana uuteen kotiin. Akka on osaksi edelleen minun. Jäädään hyvillä mielin odottelemaan pentujen kuulumisia...

Tomi ja Sissi narttujen Idän valinnassa

Akan kanssa lenkillä

Ihanaa Joulun odotusta....

Sissi PM-kokeessa

23.10.2015 käytiin Pielavedellä hirvikoirien pohjois-Savon alueen PM-haukut.
Sissi (Salopellon Iiris ) lunasti sinne paikan edellisen kauden 96,5 ja tämän kauden 97 pisteen tuloksilla.

Kokeeseen lähdettiin luottavaisin mielin. Sissi ohjasi kokeessa Tomi.
Tuomariksi lähti Juha ja Miettisen Juuso.

Sateinen koepäivä ja tiukassa oli pisteet. Sissi haukkui 70,5 pistettä ollen nartuissa 2.sijalla Salopelto Sandra jälkeen. Ja lunasti näin paikan Idän valintaan joka pidetään Juuassa 6.11.2015.


jk. tänään 26.10.15 on koirat haukkunut hirveä vuoronperään..ensin Vote ja sitten myös Usva ( jospa neitokainen nyt syttyi )

Vote pitkäkoe

Tänään tehtiin Votelle pitkäkoe tässä seuran metsästysalueella
Ja hyvinhän se meni... 95 pistettä plakkarissa 😃
Kylläpä kasvattajan sydäntä lämmittää 🎶🎶🎶

Meille Niin Rakkaat "enkelikoirat"

Syksyn toi tulessaan myös menetyksiä. Jo kesän aikaan huomasimme, että saksanmetsästysterrieri Metun voimat alkavat ehtyä. Kuitenkin kesällä Metu vielä liikkui pihalla virkeänä ja osallistui touhuihin häntä heiluen. Oli mukana kesäloma reissullakin. Lomien jälkeen, kun arki alkoi Metu nukkui päivät,seurusteli meidän kanssa illat. Voimat ehtyivät vähitellen. 16.10.2015 aamulla jouduimme tekemään vaikean päätöksen. Oli jäähyväsiten aika <3

Vekkuran Metu 15 vuotta

” Tassunjälkiä sydämessä, 

kuin joku olisi kulkenut siitä vastikään yli,

sinäkö se olit Metu?

Ohimatkallako vain? Ei kai.

Kyllä pysyvästi sinne muutit.

Teit pesän lakanoihin, merkkasit nurkat.

Kipitit läpi sydämen, kurajaloin, karvoin.

Jätit tassunjälkiä sydämeen” 

(Hannele Vänsä)

16.10.15 Syttyi taivaalle kirkkaimmasta kirkkain tähti. 

Rakas Metu-mamma on poissa, 

nyt vehreimmillä niityillä kirmaamassa. 

Ei ole kipuja eikä kolotuksia. 

Koti on tyhjä <3

Ihanat muistot meille jää... 

Reeda ja Metu kevät 2015

Metu ja lapset kevät talvi 2015

Iska ja Metu talvi 2015

Reeda ja Metu talvi 2015

Syyskuun puolenvälin tienoilla tuli myös suomenajokoira Vekkuran Toopen päivät täyteen maallisilla metsästysmailla. Iso tassun jälki sydämessä <3

Vekkuran Toope

Tuli aika raskaiden päätösten, 

saattaa sut huomaan enkelten, 

nyt saat juosta seuraten heitä, 

ei kipu enää elämääsi peitä, 

suru on suuri lohduton, 

mut tiedän sun hyvä olla nyt on.

Syksyisiä mietteitä

Niin se vaan kesä meni ja syksyi saapui.

Koirat ovat päässeet juoksemaan metsään... hihnalenkkien määrä on ns. aikuisten koirien osalta vähentynyt. Kuitenkin palauttavat lenkit on edelleen ohjelmassa.

Alku syksyllä ehdinkin itse enemmän panostaa jämtipentujen hihnailuun eli Ukko, Sisu ja Akka saivat hihnailua enemmän. ja ehdittiinkin jo perusjutut opetella. Nyt pentusetkin Akkaa lukuun ottamatta ovat jo maailmalla. Niin niille poijillekin löytyi kodit vaikka aluksi tuntui, että kysyntää ei juurikaan ole. Hyvältä tuntuu, kun tietää, että kaikki nämä 4 pääsevät harrastaviin, metsästäviin koteihin. Akka jää ½ minun omistukseen. Vuoden vaihteessa Akka lähtee sitten uuteen kotiin. Ja jään odottelemaan heidän kuulumisiaan... toivotaan, että sieltä kasvaa rohkeita hirvenhaukkujia. Ainakin näin ensi tuntumalta merkit vaikuttivat lupaavilta. Kaikki 4 ovat sosiaalisia, rohkeita ja vilkkaita pentusia.

Parissa kokeessa on ehtinyt koiruudet käydä eli

Sissi ( Salopellon Iiris) Polvijärvi 9.10.2015 97pist. 2/11.

Kaatrasen Vote Tuusjärvi 14.10.2015 93,5 pistettä 2/11. 

 

Vote tuumailee <3

Axeliina ajokoiralla todettiin heti alku syksystä polvivamma ja Axun jäniksen ajot taitaa olla ajettu. Pirteä ja kivuton on toistaiseksi ollut joten seuraillaan miten vointi edistyy ja sen mukaan mietittän tilannetta.

Näyttely reissulla

Näyttely reissulla

5.9.2015 oli Siilinjärven näyttely. Sinne lähdettiin koko perheen voimin ja lisäksi mukana menossa oli Juha-ukki, Heimo ja Heidi. Koiria oli treenattu etukäteen pitkin kevättä ja syksyä. Mukaan koirista lähti Sissi ( Salopellon Iiris), Kaatrasen Vote, Vuohrannan Vouti ja Matukan Jalmari.

Matukan Jalmari AVO-ERI, AVK1, PU2, SA, VARASERT

Vuohrannan Vouti Nuo-EH

Kaatrasen Vote Nuo-T

Salopellon Iiris Käy-ERI

Koirien kanssa ihan metsässä

 

Sisu saamassa sylkyttelyä, Usva tutkimassa saaressa paikkoja ja Usva uimasilla

Mustikat kypsyy.. mikä oiva syy pakata eväsreppu, lapset ja koira veneeseen ja lähteä saareen. Tänään siis käytiin vähän veneleimässä perheen kanssa ja mukana reissussa oli tuo meidän Usva-neiti. Usva on meidän koirista sitä sarjaa ”nuoriso-osasto”. Usva sai juosta saaressa ja tutkailla jälkiä.. samalla kun koira juoksi sain kerättyä vähän mustikoita. Niin ei niitä siellä tosiaankaan ollut saari sinisenä. Mutta mikä parasta tuli oltua ulkona, lapset touhusi omiaan ja koira sai vapaata liikettä. Myös se, että Usva lähti kuljeksimaan itsekseen oli hyvä juttu. Sillä viime syksynä oli vielä sen verran arka ettei juurikaan lähtenyt kiertelemään vaan pyöri miltein jaloissa. Usva pääsi myös vähän uimaan vaikka aluksi olikin sitä mieltä ettei hän ui. Mutta hups, Usva veneestä veteen ja niinpä uida jukitti neiti perässä saareen.

Mikä oli siis hienoa niin Usva matkusti veneessä tosi nätisti, joten ehkä lähdetään uudestaankin :)

Pentujen kanssa ollaan nyt myös käyty nuuhkuttelemassa muuallakin tässä omalla tontilla. Eilen meillä oli mukana Sisu, kun käytiin tutkailemassa mustikkapaikkoja. Siellä se viipotti perässä. Yritettiin lapsille sanoa etteivät paijaisi metsässä, mutta mites kävi. Kun silmä vältti oli köllykkä sylissä :)

Ukkoa isäntä käyttikin sitten viisastuneena illalla vielä itsekseen ja ihan kivasti oli käynyt jo vähän katselemassa ympäristöä. Ei toki kovin kaukana.

 

Akan kanssa tutkailemassa metsää

Tänään kävin itse Akan kanssa tuossa vähän matkan päässä. Kivasti lähti katselemaan ympärilleen ja itse keräilin samalla vähän mustikoita. Mikä parasta pikku-koirat ovat saaneet juosta vapaana ja nuuhkutella metsän tuoksuja.

Tämä onkin kivaa aikaa. Saa itselle hetken metsässä oloa ja pennulle ”treeniä”. Mikä parasta on, että kun toistoja kertyy niin vähitellen pentu oppii luottamaan ja uskaltaa lähteä tutkimaan hajuja kauemmas pois näköetäisyydeltä. Siihenhän me pyrimme, totta kai. 

Melkein tyhjän pesän syndrooma tai ehkä ei...

Axeliinan katras <3

Niin se vaan on, että oudolta se tuntuu, kun pienet taapertajat lähtevä maailmalle. Vaikka vielähän meille jäi kolme jämtin pentua eli Ukko, Sisu ja Akka. (toiveissa on kyllä löytää näillekin piiperoille kodit) Ja ajokoiratyttö Heta.

Maailmalle on lähetetty Kaatrasen Yllätys; terhakka ja rohkeä jämti-tyttö. Yllätys jäi tähän lähelle eli Kaaville niin varmasti kokeissa tai näyttelyssä tavataan :) ja ollaan me jo saatu Yllätykseltä viestiä, että hirvenhajulle on jo löydetty.

Ajokoiran pennut Kaatrasen Hetaa lukuunottammatta ovat nyt siis maailmalle lähteneet. Jokaisesta niistä jäi tassun kuva sydämeen. Aivan valoittavia kaikki ja niin omanlaisia, yksilöitä jo aivan pienestä pitäen. Kaatrasen Ilona lähti Outokumpuun, Kaatrasen Loviisa Ilmomantsiin, Kaatrasen Aku Lappeenrantaan ja Kaatrsen Martta Vierämälle. Hetahan siis jäi omaan laumaan eli tuohon naapuriin mummun ja ukin koiraksi.

 

Jämy-poijat

Ajureita

Oikeastaan jo keväästä asti, kun narttujen kiimat alkoivat on meillä ollut enemmän ja vähemmän koirien paikat vaihdossa. Aikaisemmin tässä omassa pihassa oli ja on siis edelleenkin nuo meidän territ eli Joiku ja Noki. Akseliina ajokoira ja Usva jämti ovat myös olleet meidän pihan asukit. Ukin pihassa ovat siis aiemmin olleet ajokoirat Toope ja Jalmari. Lisäksi jämtit Sissi ja Vote. Nyt pentuamisen myötä Sissi muutti aluksi Axeliinan häkkiin ja siitä se se rumba alkoi.. Jalmari muutti ja Axeliina Jalmarin häkkiin... No joka tapauksessa nyt kevään jälkeen ollaan pyöritelty näitä koiria vaikka ja miten. Nyt jo tehtiin yhteen häkkiin väliseinä niin saatiin taas keikautettu näitä vähän eri tavalla. Nyt meillä on siis kahdessa häkissä näitä pentusia eli Sisu&Ukko omassaan ja Akka&Heta omassaan. Lisäksi Vote ja Usva nyt samassa häkissä. Ennen syksyä pitää vielä vaihdella paikkoja joten eipä käy pitkäksi tää koirien kanssa touhuaminen.

Pentujen kanssa ollaan jo vähitellen alettu harjoitella hihnassa kulkemista. Meillä ollut näille pienille onneksi valjaita niin vähän helpommalta on tuntunut. Mutta on kuulkaas aika hauskaa katsottavaa kun nelja pikku viipottajaa menee hihnoissa. Onneksi minulla on nuo kaksi pikku-apulaista, vaikka välillä mietinkin lenkillä kuka vie ja ketä? Ja että miten saada lapsi ymmärtämään ettei se pentu tahallaan ole vallaton ja mene hihnassa miten sattuu. Mutta toistoja niin eiköhön se siitä. Ja mikä tietysti hyvä on se, että nää tottuu myös lasten käsittelyyn.

Pikku-apulaiset hihnailua opettamassa

Sisua kehtuuttaa

LepoHetki <3

Jämti-poikien kanssa on myös käyty jo vähän tuossa lammenrannassa haistelemassa hajuja. Kovasti jo ympäröivä maailma kiinnostaa ja etäisyys ihmisitä kasvaa helposti. Enää ei siis pyöritä jaloissa. Kohta saa tosisaan jo alkaa miettimään tutkapannan kaulaan laittamista sen verran rohkeesti nämä meidän poijat jo tutkailevat maastoa.

 

Suolla juoksemassa

 

Mikä tietysti vähän minua mietityttää on, että miten ehditään kaikkia tasapuolisesti lenkittää ja käyttää metsässä. Nyt oon pyrkinyt siihen, että aikuisista koirista Sissi, Usva, Vote ja Axeliina kävis vähäintään kerran viikossa mun kanssa juoksulenkin. Samalla tulee treenattu hihnassa kulkemista. Niin ei se sitten pääse ihan unohtumaan. Nokin juoksutukset hoituu onneksi tässä pihassa. Joikun kanssa pyrin myös käymään juoksemassa tilaisuuden tullen. Se kun on mamman ”takakammarin poika” <3 Päivittäin touhuilen muuten koirien kanssa ihan perusjuttuja. Se juoksutusaitaus olis kyllä niin hyvä tai edes koirapuisto lähitienoolla. Syksyn tullen ois tiedossa vähän näyttelytreeniä sillä ajattelin viedä näitä eli Sissin, Usvan, Voten ja Jalmarin näyttelyyn eli treenausta tiedossa sillä rintamalla. Kiva Kiva !!!

Miesväki onneksi on ahkeria noissa metsässä juoksutus hommissa. Tietty noiden pienien kanssa pitäs ehtii edelleen myös käydä jälkiä nuuhkuttelemassa :)

Votelle olis hyvä saada heti sykystä hirvikontaktia niin päästäs eka pitkää koetta kokeilemaan. Viime syksynä saatiin jo haukut hyvälle alulle. Usvalle olisi kanssa hyvä saada jo kunnon hirvityöskentelyä ja ehkä koettakin. Kunhan näkee miten tuo tyttö tuosta syttyy. Sissin kanssa hirven mehtuun aikaan on tiedossa touhutelua. Kokeitakin vois suunnitella jo.

Tälle kesälle tuo koirien uittaminen on vallan jäänyt.. mikä on kyllä tosi harmi sillä uiminen olisi niin hyvää treeniä etenkin hirvikoirille ja tietysti myös allekirjoittaneelle sillä meillä minä siis uin koirien kanssa veneen perässä. Toki Noki saku nyt on uinut ja ihan äänen kanssa. On se vaan vallaton tapaus.. meidän 8 vuotias vinku-intiaani. Joka siis haukkuu aallot, verkonmerkit ja kaikki uidessaan. Harmi, kun ei tullut aikoinaan Nokin kanssa treenattua tuota vesiriistaa, kun se on niin innokas uimaan :)

Mutta heinäkuun puolivaliä mennään ja pian päästään taas tosi toimiin eli koirien juoksuttaminen metsässä alkaa :) sitä odotellessa...

Sari, Kaatrasen Heta ja Kaatrasen Akka

jk. pikkuisia suppanoita ja pupuja on nähty viime päivinä.... jk2. yritänpäs seuraavaan juttuun saada uusia kuvia ja myös kuvia noista meidän sakuista sekä muistakin aikuisista :) siihen asti.. MOI...

Pennut uuteen kotiin

tässä ajokoiran pennut 6 vkon ikäisiä

 

 

Meillä eletään jänniä aikoja.. pennut alkavat olla luovutus iässä ja muuttavat uusiin koteihin..

tässäpäs vähän asiaa pennuin tuloon liittyen..

Olipa koira täysikasvuinen tai vastikään emostaan vieroitettu pentu, sen saapuminen kotiin kannattaa valmistella huolella. Jotta koiran on helpompi löytää paikkansa uudessa kodissa ja laumassa, joitakin sääntöjä kannattaa alkaa noudattaa heti pennun tultua.

Uuteen kotiin saavuttuaan pentu aloittaa tutustumisen perheenjäseniin ja tulevaan elinympäristöönsä. Tavallisesti pentu sopeutuu uuteen kotiin muutamassa päivässä. Tärkeää on toivotetaan koira tervetulleeksi rauhallisesti ja lempeästi, se sopeutuu yleensä hyvin uuden laumansa jäseneksi. Pennulle tulee olla rauhallinen lepopaikka,johon se voi vetäytyä aina kun haluaa. Tällöin pentua ei koskaan tule häiritä.

mamma-koiria moikkaamassa...

Koira on laumaeläin. Se löytää tasapainon lauman vakaudesta ja hierarkiasta. Sen on ymmärrettävä, että ihminen on hierarkiassa koiraa ylempänä. Kun tämä tehdään selväksi alusta lähtien, voidaan turvata se, että pennusta tulee tasapainoinen lauman jäsen. On tärkeää käyttäytyä johdonmukaisesti eli jokainen perheen jäsen toimii pennun kanssa samalla tavalla. On pysyttävä määrätietoisen tiukkana sen suhteen, mikä on sallittua ja mikä ei. Näin omistajan ja koiran luottamussuhde kehittyy toivotulla tavalla.

Koiran saapumiseen kannattaa valmistautua hankkimalla mm: kaulapanta tai valjaat ja hihna ulkoilua varten, sekä kaksi ruokakuppia: toisen ruoalle ja toisen vedelle. (kestävät ja helposti puhdistettavat kupit) . Koiralle kannattaa hankkia myös muutama oma, turvallinen lelu helpottamaan sen sopeutumista uuteen ympäristöön. Koiran patja, kori tai muu petipaikka on hyvä varata. Sinne koira saa aina halutessaan vetäytyä lepäämään rauhassa.

Lisäksi tarvitset mahdollisesti myös välineitä koiran turkin hoitoon esim. harja, kynsisakset. Myöhemmin voi olla tarpeen koiran shampoo sekä matolääkkeet. Koiralle ei kuitenkaan kannata ostaa etukäteen ylettömästi tarvikkeita vaan ostaa varusteet sitä mukaan kun koira kasvaa ja sen kanssa toimiessa huomaa jostakin tarvikkeesta olevan hyötyä. Yleensä kasvattajat suosittelevat ruokaa jota he itse ovat syöttäneet. Onkin hyvä aluksi syöttää samaa ruokaa ja jos merkkiä haluaa vaihtaa tulee se tehdä vähitellen.

 

Heinikossa on kiva leikkiä

hei me leikitään :)

 



Hihalenkillä.. harjoittelu on siis jo aloitettu...



Hihnalenkillä vol 2 pikku apulainen työssään



piilosilla



piilosilla minäkin



Mitäs me leikkijät



lepäilyä leikin lomassa...



sylittelyä <3

Kaikki hyvä loppuu aikanaan.. paljon olemme saaneet kokea näidenkin pienien kanssa. On ollut aivan mahtava kokemus nähdä kaksi näin erilaista pentuetta tässä pienessä ajassa. Tietysti kaski kertaa enemmän työtä, mutta onneksi meitä on ollut monta hoitajaa... Voi tätä rakkauden määrää...



Mina ja Rakkaat vintiöt <3 / Kaatrasen Yllätys

Vähitellen pennut siis muuttavat uusiin koteihin ja toivomme, että saamme kuulla näistä pennuista vielä paljon kivoja juttuja. Ajokoira pentueen hoidosta on vastannut Juha ja Ritva eli naapurissa asuvat appivanhempani. Iso kiitos heille <3

 

 

Ritva



Juha

Pienet pennut osa 2

Sissin (Salopellon Iiris) pennut on nyt jo 6 viikon ikäisiä. Viime viikolla pennut sirutettiin ja paperit ovat tilauksessa :) vapaana edelleen 1 narttu ja 2 uros pentua.

Kaikki pitäisi olla hyvin. Matolääkkeet ovat saaneet nyt kahteen kertaan. Hyvin kasvavat ja ovat leikkisiä. Rohkeasti jo tutkivat maailmaa myös häkin ulkopuolella. Välillä saa tosiaan jo katella minne nuo vintiöt ehtivät. Etenkin kukkapenkit ovat mieleen sekä kasvimaa :)

Nyt ovat olleet emästä erossa muutaman päivän ja kivasti on mennyt. Eivät ole itkeskelleet. Mutta huutavat kyllä aika ajoin lasten perään.. eli heitä pitäisi vaan viihdyttää.. tässäpä muutaman kuvat tästä meidän katraasta ja niiden hoitajista :)

Yllätys lymyilee pikku-kopissa

Pennut ja hoitajat


   Emme me pienet koiranpennut muuta kuin leikkiä lyömme.

Nuuhkimme ilmaa kuonollamme siinä on meidän työmme.

Hau hau hau, vou vouv vou, siinä on meidän työmme.

Pörröinen turkki ja pehmoiset tassut, hännän pääässä on tupsu.

Päämme on aina kallellansa, taidamme olla hupsut.

Hau hau hau, vou vou vou, taidamme olla hupsut.

Palloina kierimme mattoje päällä, juostaan ja tepastellaan.

Valtavan suuren tuolin alla joskus me istuskellaan.

Hau hau hau, vou vou vou joskus me istuskellaan.

Kyllähän kaikilla hauskaa on ja koiran pennuilla aina.

Aamusta iltaan leikillämme haukumme innokkaina.

Hau hau hau, vou vou vou, haukumme innokkaina.

näin meillä kasvetaan

Axeliinan pienet kasvavat kovaa vauhtia ja ovat jo 4 viikkoisia.. osa osaa jo käydä ulkona tarpeilla. Vaikka kyllähän se vielä on aika taiteilua tuo kopista ulos tuleminen.

Kiinteää ruokaa ovat nyt saaneet pari päivää ja ensimmäinen madotuskin on jo tehty.

Tässäpäs muutamia otoksia viisikosta jotka saavat nimet Aku, Heta, Ilona, Martta ja Loviisa.

Aika viikareita jo ovat :) ja kyllä jokainen on aivan omalaatuisensa <3

Iska ja Loviisa

Aku

Ilona

Loviisa

Martta

Heta

Mamma ja pienet